Tasan kolme vuotta sitten sain lääkäriltä puhelun, jonka vuorosanat muistan ikuisesti.
“Nämä sun tulokset ovat nyt saapuneet ja kyllä se valitettavasti on syöpä”. Otan kaiteesta kiinni ja istun sohvan reunalle. En saa sanottua mitään. Itkettää. Lääkäri toteaa vielä loppuun, että “Hoidot ovat yleensä rankkoja ja tämä sinun syöpäsi aggressiivinen. Toivottavasti sinulla on siellä perhettä ja ystäviä tukena”.
Syöpädiagnoosi Helinän päivä
Koska sain syöpädiagnoosin Helinän- päivänä olen nimennyt sen Helinä- projektiksi. Helinä- projekti on mun loppuelämän projekti ja Helinä kulkee aina mun mukana. Olen tietoisesti kääntänyt ajatukseni niin, että Helinä on mun ystävä ja on täällä herättelemässä mua parempaan elämään. Hän on hyvin viisas ystävä, joka muistuttaa mua tekemään parempia valintoja arjessani. En halua ajatella, että taistelen Helinää vastaan, koska taisteleminen tuntuu kovin negatiivisena energiana ja tunteena – ja tämänkaltainen energia vain lisäisi mun pahaa oloa. Siksi mun on helpompi ajatella, että Helinä on tullut opettamaan mua ja tekemään musta entistäkin viisaamman valinnoissani.
Uusi elämä
Vakavan sairastumisen myötä usein koko elämä menee uusiksi – niin ainakin itselleni tapahtui. Oma sairastumiseni vaikutti niin kokonaisvaltaisesti elämän eri osa-alueille, etten pysty edes nimeään yhtään osa-aluetta johon se ei olisi vaikuttanut.
Olen enemmän kuin kiitollinen Pirkanmaan syöpäyhdistykselle, johon meidän koko perhe pääsi juttelemaan samana päivänä kun sain diagnoosin. Shokki oli valtava ei ainoastaan minulle vaan myös kaikille läheisilleni. Ei meistä kukaan osannut arvata mitä alkuvuosi 2018 toisi mukanaan.
Sairastumisen myötä omat elämänarvoni ovat kirkastuneet – en enää elä siinä kuolemattomuuden kuplassa ja elämässä menestyminen tarkoittaa itselleni eri asioita kuin ennen. Ajattelen, että mulla on tämä uusi elämä, johon sain jatkoaikaa ja vanha elämä, joka opetti niin paljon. Tässä hetkessä mun on hyvä olla ja uskallan jopa hiukan unelmoida. Yritän rakentaa tasapainoisen ja lähes stressivapaan elämän, johon kuuluu paljon rakkautta, luovuutta, naurua ja iloa.
Helinän tuomia oivalluksia
Kiitos, että kävit lukemassa tämän blogipostauksen. Seuraavaksi julkaisen täällä blogissa kirjoituksen siitä, millaisia oireita tai merkkejä mulla oli ennen sairastumistani. Tätä kysymystä multa on kysytty paljon.
Jokainen meistä haluaa elää täällä mahdollisimman pitkään ja huomata mahdolliset oireet heti. Siksi varmasti minultakin on tätä kysymystä kysytty ehkä eniten kaikista. Kerron mielelläni omista kokemuksistani, vaikka minkäänlaiseen vertailuun en ketään kannustakaan – jokainen sairaus on yksilöllinen ja oireita voi olla monenlaisia. Monesti yritämme kuitenkin ennakoida asioita ja ehkä tulkita omia tuntemuksiamme toistemme kautta.
Ajattelen, että jos voin edes yhtä nuorena syöpään sairastunutta henkilöä auttaa jollain tavalla – kertomalla ja jakamalla omia kokemuksiani niin Helinä- projektin avaaminen teille lukijoille kannattaa.
Onnellisia hetkiä – naurua ja iloa sun viikonloppuun!
