”Sinä vuonna tapahtui kaikenlaista. Juoksulenkillä nilkkani venähti, pyörälenkillä lentelin etutangon yli ja hiihtäessä ihmettelin että mikä on, kun hiihto ei kulje – ei sitten millään.
Meidän perheessä on aina hiihdetty ja hiihtäminen on “the laji”. Olin välillä hiihtolenkeillä niin raivoissani siitä, etten jaksanut hiihtää entiseen tapaani, että hakkasin sauvoilla lumikasaa ladun varressa, lumi ja kirosanat pöllyten. Olen mahtanut olla huvittava näky – aikuinen, lapsen tasolle vajonnut, ihminen raivoamassa itselleen ladun varressa!
Olin todella turhautunut ja ihmeissäni mikä kehoani vaivasi. Miksei se totellut käskyjäni. No kaksi kuukautta hiihtolenkkien jälkeen vuonna 2018 asia selvisi minulle. Minulla oli syöpä!”